me välitämme.
Koska välitämme, niin päädyimme yhteiskampanjaan.
Haluamme osoittaa teoin olevamme yhteistyökykyisiä sekä yhteistyöhaluisia ajassa, jolloin yhteistyö kaikilla tasoilla on erityisen tärkeää. Käytämme mieluummin sanaa me, kuin minä ja kannustamme epäitsekkäästi toinen toisiamme. Kannustavan, keskustelevan sekä sallivan ja toinen toistensa kunnioittavan ilmapiirin rakentaminen on meidän kaikkien vastuulla. Kustannustehokkuus kampanjan osalta viittaa tapaamme ajatella asioita kaikilla tasoilla kustannustehokkaasti. Maamme on velkaantunut ennätyksellisellä vauhdilla ja kustannustehokas ajattelu nousee arvoon arvaamattomaan. Varat tulee kohdistaa toimintaan ei hallintoon ja valtaa pitävien on toimittava omalta osaltaan esimerkillisesti ja talouden suhteen vastuullisesti. Ekologinen ajattelu toteutuu myös kampanjassamme, kun materiaalia tuotetaan vain puolet siitä, mitä kummankin erillinen kampanja olisi vaatinut. Jokainen voi omassa arjessaan tehdä niitä pieniä tekoja, joilla otamme askeleen parempaan suuntaan säästääksemme luontoa. Innovatiivinen ajattelu ja uskallus tehdä asioita uudella tavalla sai meidät kokeilemaan myös yhteistä kampanjaa. Mielestämme maamme ilmapiirin pitäisi kannustaa ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Maailma on muuttunut ja yhteiskunnassammekin tulisi olla rohkeutta uudistaa rakenteita. Mikäli ongelmia lähestytään aina samasta näkökulmasta, niin saatetaan hukata mahdollisuuksia parempiin ratkaisumalleihin. Kuuntelemisen taito ja kompromissien tekeminen on välttämätöntä, kun on kyseessä yhteinen projekti. Myös yhteiskunnassamme tulisi mielestämme kuunnella entistä herkemmällä korvalla kansalaisia ja osallistaa heitä päätöksenteossa. On helpompi hyväksyä tehdyt päätökset, kun on ollut mahdollisuus keskustella, kysyä ja kyseenalaistaa sekä saanut vastauksia. Demokratian vahvuus on juuri siinä, että haastamalla saattaa syntyä alkuperäistä ehdotusta jalostetumpi ratkaisumalli. Yhdistimme voimamme ja näin olemme myös aidosti kaksikielisiä.
Maria v. Flittner & Rasmus Lindroos eduskuntavaaliehdokkaat 2023
osallistavampi ote.
Yhteiskunnassamme tulisi mielestämme kuunnella entistä herkemmällä korvalla kansalaisia ja osallistaa heitä päätöksenteossa. On helpompi hyväksyä tehdyt päätökset, kun on ollut mahdollisuus keskustella, kysyä ja kyseenalaistaa sekä saada vastauksia. Jo perustuslain mukaankin valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota tosin edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Suomalaiset ovat varsin koulutettuja ja kyvykkäitä seuraamaan maailman asioita ja silti perinteinen osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon on vähentynyt. Tästä kertoo mm. äänestysprosentit vaaleissa sekä ihmisten kiinnostus luottamustehtäviin. Meidän tulisi entistä paremmin hyödyntää moderneja teknologian tarjoamia keinoja demokratian parantamiseksi. Demokratian vahvuus on juuri siinä, että haastamalla saattaa syntyä alkuperäistä ehdotusta jalostetumpi ratkaisumalli. Kansalaisten osallistaminen keskusteluun, ideointiin sekä päätöksentekoon lisäisi myös mielenkiintoa yhteisten asioiden hoitoon ja vahvistaisi näin demokratian toteutumista. Yhdessä olemme enemmän.
yrittäjyys.
Olemme kumpikin yrittäjiä ammatiltamme, mutta myös mieleltämme. Yrittäjyys on mielentila sekä elämäntapa. Yrittäjiltä vaaditaan usein kekseliäisyyttä, muuntautumiskykyä, ripeyttä, joustavuutta sekä ahkeruutta. ”Suomessa on Tilastokeskuksen yritysrekisterin 2020 mukaan 294 965 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 93% on alle 10 hengen yrityksiä. Koko 2000-luvulla uudet työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.” Näin lukee Suomen Yrittäjien sivuilla ja siitä huolimatta päättäjien puheissa sekä päätöksiä tehtäessä juuri pk-yritykset tulee valitettavasti harvemmin huomioiduksi. Yhteiskuntamme elää yrittäjyydestä sekä työtä pelkäämättömästä kansasta ja siksi erityisesti mikroyritykset ja pienyritykset tulisi huomioida entistä paremmin päätöksenteossa. Erikokoisia yrityksiä ei voi kaikissa päätöksissä rinnastaa toisiinsa. Kiinnittämällä huomiota pien- ja yksinyrittäjiin sekä nostamalla yrittäjyyden arvostusta teemme palveluksen koko yhteiskunnalle. Ymmärtämällä yrittäjyyttä mahdollisimman hyvin on kaikilla paremmat edellytykset toimia yritystä tukien.
talous ja hyvinvointi.
Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää vahvaa valtiontaloutta. Suomella on runsaasti haasteita, sillä julkinen talous on vahvasti alijäämäinen. Tämä ei ole uusi ilmiö, vaan valtion velkaantuminen on jatkunut pitkään ja kolminkertaistunut 15 viimeisen vuoden aikana. Kaikki tietävät tämän, mutta halukkuutta tilanteen korjaamiseksi ei ole löytynyt. Pohjoismainen hyvinvointimalli, joka perustuu sosiaaliseen tasa-arvoon ja joka takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada koulutusta, terveydenhuoltoa, työtä ja eläkettä murentuu, mikäli suunta ei muutu. Maamme talous on saatava tasapainoon. Järkevän rahan käytön avulla pystymme hallitsemaan kansantaloutta, ratkaisemaan sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia sekä turvaamaan kansalaisten turvallisuuden sekä hyvinvoinnin. Työllisyyden parantaminen on tärkeää talouden kasvun kannalta. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi helpottamalla yritysten työntekijöiden palkkaamista ja parantamalla työllistämispalveluja. Meidän tulisi myös välttää liian pitkälle menevää oman edun ajamista esim. lakkoilun ja yritystukien väärinkäytön muodossa. Lainsäädäntöä tulisi päivittää vastaamaan nykyajan toimintaympäristön vaatimia muutoksia. Meidän pitää sopeutua muuttuneeseen maailman tilanteeseen. Käsissämme on lukuisia mahdollisuuksia – Me olemme valmiita tarttumaan tuumasta toimeen.
sosiaali- ja terveyspalvelut.
Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä on hoitaa taloutensa siten, että sillä on mahdollisuus pitää huolta kansalaisistaan. Julkisen terveydenhuollon tulisi muodostaa vankka perusta terveydenhuollolle, jota yksityinen sektori osaltaan tukee. Terve ja hyvä elämä kuuluu kaikille yhdenvertaisesti ja palveluiden tuottajien tulee huomioida eri taustat sekä iän tuomat haasteet. Terveyteen kuuluvat sekä fyysiset- että psyykkiset sairaudet ja hoitoa tulee saada oikea-aikaisesti sekä kohtuullisen matkan päästä. Ennaltaehkäisevä hoito on sekä kustannustehokkaampaa että kansantaloudelle viisaampaa ja siihen tulisi myös taloudellisesti satsata. Varat tulee kohdistaa hoitoon ei hallintoon ja terveydenhuollon ammattilaisia tulee kuunnella palveluita kehitettäessä. Yksinäisyydestä seuraa usein vakavia elämänlaadullisia ja terveydellisiä ongelmia. Se heikentää unen laatua ja määrää, alentaa stressinsietokykyä ja lisää ahdistus- ja masennusoireilua. Yksinäisyyttä ilmenee kaikissa ikäryhmissä ja sen torjumiseksi tulisi ryhtyä toimeen. Ihmisten sosiaaliset suhteet ja osallistuminen yhteiskunnan toimintaan sekä se, että tulet kuulluksi ja nähdyksi on paitsi mielelle hyväksi, myös hyväksikäyttämätöntä energiaa. Kolmas sektori on tärkeä taho erityisesti yksinäisyyden torjunnassa. On tärkeää, että koemme kaikki, että meistä välitetään, arvostetaan ja kuulumme yhteiskuntaan. Yksinäisyyden torjumiseen voimme kaikki osallistua, näkemällä ihmiset lähellämme ja kysymällä, mitä heille kuuluu.
nuoret ja seniorit.
”Nuorissa on tulevaisuus” ja siksi meidän tulisi pystyä huolehtimaan, että kaikilla olisi mahdollisuus viettää hyvä ja turvallinen lapsuus sekä nuoruus. Lasten ja nuorten tulee saada laadukasta kasvatusta ja koulutusta. Kannustava, välittävä ja kuunteleva ilmapiiri sekä omien vahvuuksien ruokkiminen luo vahvan perustuksen tasapainoiseen aikuisuuteen. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen on satsaus tulevaisuuteen. ”Vuodet ovat viisaampia kuin kirjat” ja on silkkaa hulluutta haaskata sitä iäkkäämpien ihmisten tietotaitoa ja osaamista, jonka he ovat elämänsä aikana ehtineet kerätä. Ikäihmisten niin halutessaan tulisi saada olla mukana työelämässä mahdollisimman pitkään ja ikäihmisten pitäminen mukana muutoinkin yhteiskunnan eri tasoilla toisi lisäarvoa myös ikäihmisille itselleen. Luonnollisesti edellä mainittu perustuu vapaaehtoisuuteen ja jaksamiseen, mutta esim. verotuksen ei tule aktiivisuudesta rangaista. Omaishoidon tukea tulisi uudistaa ja eri asumismuotoja, jotka mahdollistavat ikäihmisille kodinomaisissa oloissa asumisen sittenkin, kun ei enää yksin pärjää.
ympäristö ja ihmiset.
Luonto ja ympäristö ovat ihmisille elintärkeitä voimavaroja. Puhdas ilma ja vesi ovat perusasioita, joita olemme tottuneet pitämään Suomessa asuessamme itsestäänselvyyksinä. Itsestäänselvyyksiä ne eivät kuitenkaan ole ja meidän tulee päätöksenteossa huomioida niistä huolehtiminen. Kyse ei kuitenkaan mielestämme ole ”joko tai” vaan pikemminkin ”sekä ja että” -tilanteesta. Uskomme, että ihmisen on mahdollista elää paremmin luonnon kanssa symbioosissa ja jokainen voi omassa arjessaan tehdä niitä pieniä tekoja, joilla otamme askeleen parempaan suuntaan säästääksemme luontoa. Emme myöskään voi pienenä Suomena pelastaa koko planeettaamme ja mikäli kuritamme maatamme liiaksi ei meistä ole esimerkiksikään kenellekään. Emme voi antaa muille päätäntävaltaa meidän metsistämme, vesistöistämme tai soistamme, vaan uskomme meidän tuntevan ne muita paremmin ja vain me, jotka elämme niiden välittömässä läheisyydessä, niiden kanssa, niistä riippuvaisina, voimme tehdä parhaat päätökset niitä suojellaksemme. Menkää metsään, niityille sekä saaristoon. Kunnioitetaan luontoa siellä käydessämme ja sitä koskevia päätöksiä tehdessämme.
maahanmuutto.
Työperäinen maahanmuutto tarjoaa monia mahdollisuuksia, kuten uusia työntekijöitä ja se tukee taloudellista kasvua ja edistää kansainvälisiä liikesuhteita. Työperäinen maahanmuutto hyödyttää suomen taloutta riippumatta siitä, työllistyvätkö ihmiset matalan vai korkean palkkatason tehtäviin. Suomen ja suomalaisten intressissä on siis edistää tämän muotoista maahanmuuttoa. Tarvitsemme joustavammat ja nykyaikaisemmat prosessit ja tähän liittyvä turha byrokratia on poistettava ensi tilassa. Humanitaarinen maahanmuutto vuorostaan aiheuttaa julkiselle taloudelle kustannuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä mikä muodostuu haasteeksi tiukassa taloustilanteessa olevalle valtiolle. Lisäksi maahanmuuton aiheuttama liiallinen paine johtaa helposti sosiaalisiin ongelmiin ja syrjäytymiseen. Meidän tulee pitää humanitaarinen maahanmuutto kohtuullisissa määrissä ja seurata Tanskan toimivaksi todettua ja yli puoluerajojen hyväksyttyä mallia turvapaikka- ja pakolaispolitiikan osalta. Rakentakaamme yhdessä toimiva ja sisäisesti hyvinvoiva yhteiskunta.
tutustu meihin.
maria
v. flittner
53-vuotias äiti, puoliso, yrittäjä
Puotinharjun Puhoksen toimitusjohtaja
Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu Sipoossa ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Olen utelias, sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut tiimipelaaja. Pidän muiden ihmisten rohkaisemisesta ja siitä, kun näen ihmisten innostuvan asioiden tarkastelusta uusista kuvakulmista. Uskon, että kaikki on mahdollista, kun kiinnostusta ja tahtoa riittää.
53-årig mamma, maka, företagare
VD för Botbyhöjdens Puhos
Fullmäktigeledamot i Sibbo och Östra Nylands välfärdsområde.
Jag är en nyfiken, social och utåtriktad teamplayer. Att uppmuntra andra människor glädjer och inspirerar mig. Likasom när människor entusiastiskt ser på saker ur en ny synvinkel. Jag tror att allting är möjligt då viljan och motivationen finns.
rasmus
lindroos
Yrittäjä, perheellinen
Kunnanvaltuutettu Sipoossa
Varavaltuutettu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella
Liike Nyt puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan piirin pj.
ja Sipoon pj. sekä
Suomenruotsalainen liike ry:n sihteeri
Olen tullut ryminällä mukaan politiikkaan. Sillä nyt, jos koskaan tarvitsemme visiota, yhteistyötä, rohkeutta ja muutosjohtamista.
Företagare, familjefar
Fullmäktigeledamot i Sibbo
Fullmäktigesuppleant, Östra Nylands välfärdsområde
Medlem i partifullmäktige, Styrelseordf. Nylands krets och
Styrelseordf. för Rörelse Nu Sibbo
Sekreterare i Finlandssvenska Rörelsen
Har engagerat mig med stormsteg i politiken. Ingenting förändras om ingenting ändras. Nu behövs det vision, samarbete, mod och en kvalitativ förändringshantering.
wejustcare.
